Elämä voittaa, matka Key Westiin
Ensimmäisen matkapäivän koitoksista selvittiin ja heräsimme aamulla kahdeksan pintaan. Best Western plus Miami Airportin aamiainen oli hämmentävän hyvätasoinen ja maittava. Tosin päivä mentiin AirFrancen tarjoamilla pöperöillä, ei taso päätä huimannut.
Aluksi matka oli yhtä pysähtelyä loputtomien valojen takia, mutta sitkeän ajon jälkeen päästiin silloille, jotka vievät Key Westiin. Matka aika sinne oli kokonaisuudessaan viitisen tuntia.
Pysähdyimme ensimmäisellä pysähdykseen tarkoitetulla levikkeelle katsomaan maisemia. Onhan se meri upean värinen täällä päin maailmaa.
Pysähdyimme toisen kerran Burgerimies sarjassakin mainitussa Robbies paikassa jossa myytiin erilaisia matkamuistoja, pääsi syöttämään sairaan ison kokoisia kaloja ja syömään. Me vain piipahdimme, ei ollut tarve tehdä mitään yllä olevista.
Seuraavaksi ajelimme koko matkan loppuun asti. Matkalla olisi ollut pysähdyspaikkoja, mutta en niitä ollut tarkemmin katsellut ylös. Toivoin osuvana sille saarelle missä on uimarannan edustalla vanha silta, mutta en sitten osannut sanoa missä se olisi. Täytyy katsoa tulisiko vastaan paluumatkalla.
Palasimme yöpaikkaan ja kävimme hostin kanssa paikan läpi. Uima-allas, jääkone pesukone ja kuivausrumpu ja vaikka mitä. Vuokrasimme samantien pyörät koko kahden päivän tarpeille. Täällä kosteassa helteessä ei napostele kävellä sitten yhtään. Käveltiin kaupalle ja todettiin 50 metrin kohdalla, että haetaan auto. Ei me oltaisiin sinne kävelle todennäköisesti edes löydetty. Ajeltiin autolla pitkin saarta tyhmänä ennenkuin tuli täyden palvelun CSV, eli apteekki vastaan. Sieltä saimme juotavaa.
Juotavat käteen ja uikkarit päälle ja loikoilemaan uima-altaalle, Oli kyllä toimiva valinta tähän hetkeen päivää.
Pyöräilimme pääkadun Duval streetin päähän jossa on joka ilta on auringonlaskufestarit. Siellä on erilaisia myyjiä ja esiintyjiä. Itse auringonlasku oli nätti, tosin kuvien perusteella näyttää juuri samalta mitä muinakin auringonlaskuina.
Tästä lähdimme pyörällä takaisin kotiin. Duvalin itäpuoli, missä yöpaikkamme on on se paljon rauhallisempi mitä toinen pää. Muutenkin alkumatka on kivemman oloinen. Kivempi ravintoloita ja viiniravintoloita. Ehkäpä niihin huomenna?
Matka kohti Key Westiä
Kun aamiainen oli nassussa pakkasimme kamat ja lähdimme kohti Key Westiä. Valitsimme teiksi tullittomat, joka oli 30 minuuttia pidempi reitti. Aikaa meillä oli kun kello oli vasta yhdeksän.Aluksi matka oli yhtä pysähtelyä loputtomien valojen takia, mutta sitkeän ajon jälkeen päästiin silloille, jotka vievät Key Westiin. Matka aika sinne oli kokonaisuudessaan viitisen tuntia.
Pysähdyimme toisen kerran Burgerimies sarjassakin mainitussa Robbies paikassa jossa myytiin erilaisia matkamuistoja, pääsi syöttämään sairaan ison kokoisia kaloja ja syömään. Me vain piipahdimme, ei ollut tarve tehdä mitään yllä olevista.
Seuraavaksi ajelimme koko matkan loppuun asti. Matkalla olisi ollut pysähdyspaikkoja, mutta en niitä ollut tarkemmin katsellut ylös. Toivoin osuvana sille saarelle missä on uimarannan edustalla vanha silta, mutta en sitten osannut sanoa missä se olisi. Täytyy katsoa tulisiko vastaan paluumatkalla.
Dream Suite in
Saavuimme vähän ennen check in aikaa yöpymispaikalle ja hosti ohjasi meidät syömään läheisen tennisklubin ranta ravintolaan. Paikka oli osuva ja Margarita maukasta. Söimme siinä katsoessa kanojen touhuamista ja rannalla olevien ihmisten beach volley pelaamista. Jossain näissä kohtiin aloin ymmärtämään olevani lomalla.
Palasimme yöpaikkaan ja kävimme hostin kanssa paikan läpi. Uima-allas, jääkone pesukone ja kuivausrumpu ja vaikka mitä. Vuokrasimme samantien pyörät koko kahden päivän tarpeille. Täällä kosteassa helteessä ei napostele kävellä sitten yhtään. Käveltiin kaupalle ja todettiin 50 metrin kohdalla, että haetaan auto. Ei me oltaisiin sinne kävelle todennäköisesti edes löydetty. Ajeltiin autolla pitkin saarta tyhmänä ennenkuin tuli täyden palvelun CSV, eli apteekki vastaan. Sieltä saimme juotavaa.
Juotavat käteen ja uikkarit päälle ja loikoilemaan uima-altaalle, Oli kyllä toimiva valinta tähän hetkeen päivää.
Tutustuminen Key Westiin
Otimme pyörät alle ja lähdimme ajelemaan eteläisintä kohtaa kohti, jossa on patsas jossa oli tuhat ja yksi turistia ottamassa kuvaa. Tuo patsas ei ole eteläisimmässä kohdassa, mutta sinne ei pääse koska se on armeijan aluetta. Muuten Key Westin ympärillä ja lähialueella lentelee kokoajan kaksi hornettia. Liekö odottelee, että seesteinen Kuuba saa jotain aikaiseksi?
Pyöräilimme pääkadun Duval streetin päähän jossa on joka ilta on auringonlaskufestarit. Siellä on erilaisia myyjiä ja esiintyjiä. Itse auringonlasku oli nätti, tosin kuvien perusteella näyttää juuri samalta mitä muinakin auringonlaskuina.
Tästä lähdimme pyörällä takaisin kotiin. Duvalin itäpuoli, missä yöpaikkamme on on se paljon rauhallisempi mitä toinen pää. Muutenkin alkumatka on kivemman oloinen. Kivempi ravintoloita ja viiniravintoloita. Ehkäpä niihin huomenna?
Kommentit
Lähetä kommentti