Karibian risteilyllä
Lauantaina lähdimme aamusta viemään autoa takaisin lentokentälle. Miami Beachilta ajoi noin 15-20 minuuttia takaisin vuokra-autojen palautus kompleksiin jonne palautettiin about jokaisen vuokra-auto yhtiön autot. Sieltä sitten lähti shuttle kentälle tai vaihtoehtoisesti juna, bussi, taksi tai jokin muu kulkuväline toisaalle.
Kun auto saatiin valletilta, oli hän merkannut parit naarmut autoon. Jäätiin miettimään, että olikohan ne sen tekemiä vai olivatko ne jo olleet autossa. Asiaa ei sen suuremmin ihmetelty kun autossa oli vakuutus kaikenlaista varten eikä palautuksessa mitään sanottu. Auto kun oli palautettu Ilpo bongasi lapun, jossa kerrottiin että on ilmainen kyyti satamaan neloskerroksessa. Sinne siis.
Shuttlebussilla satamaan ja ihmettelemään laukkujen kanssa, että mistäs niihin saataisiin laput, jotta löytävät oikeaan hyttiin. Laput saatiin ekalta mieheltä joka tuli vastaan. Ne olisi saanut jo itse leikeltyjä ja askarrellettua laukkuihin, mutta homma jäi tekemättä erinäisten syiden takia.
Laukut kun oli jätetty käveltiin check in tiskille. Ensimmäistä kertaa ikinä kyseltiin ESTA lapun perään. Olin sen toki tulostanut suomenkielellä, joten täti sitä hetken aikaa tutkiskeli ja ymmärsi sen verran että voimassa se oli. Siitä sitten turvatarkastukseen ja laivaa kohti. Laivalla meidät pysäytettiin portilla ja eikun uudestaan check innon tekoon. Se ei ollutkaan rekisteröitynyt. Homma saatiin nopeasti pakettiin ja päästiin laivaan sisään.
Laiva itsessään oli sisään tultaessa ruotsinlaiva henkinen. Karnevaalit olivat parhaimmillaan ja ihmiset kävelivät pitkin poikin etsiessään jotain.
Hyttikin löytyi aika nopeasti joka oli tilava ja siisti. Toki en siitä kuvaa ottanut.
Illalla menimme syömään, kun ruokailuaikamme pääruokasalissa oli klo 17:30. Listalta sai valita noin kymmenestä alkuruuassa mielenkiintoisimman, sama homma sitten pää ja jälkiruoan kanssa. Paikalliset tai muuten vain useimmiten risteilyllä olleet lähettivät surutta ruokia takaisin keittiöön jos jokin ei miellyttänyt. En aivan tätä touhua tajunnut, mutta toisena päivänä sain aivan ällöttävää ankkaa eteen ja tein saman. Sain vastaavan annoksen missä oli lötkö nahka lihan päällä ja ankan rasva välissä sulamattomana. En sitä saanut alas, kun oli sen verran sitkeää ja hankalaa syödä. Olin varmaan ainoa tilanteen kanssa, kun viereisen pöydän. Mies söi annoksen hyvä ettei luineen.
Käsidesipisteitä laivalla on pirusti ja niihin onkin järkevää osua lähes jokaiseen, jos ei jokaiseen. Risteilyllä ei ole kiva saada mitään kiertävää ripulitautia. Vessassakin on järkevä tulla käymään omassa hytissä.
Laivalla on tarjolla ihan minkälaista vaan tekemistä ja touhuamista. Enemmän ehkä ongelmana on se, ettei tiedä mitä valitsisi niin todennäköisemmin jää sitten tekemättä yhtään mitään. Enimmäkseen olemmekin makoilleet k18 allas alueella ja miettineet missä kävisimme jotain syömässä. Laivalla aika nopeasti taantuu omaan kuplaansa missä ei muista mitä kello on, minne päin ollaan menossa (tai oikeastaan ihan suuntana minne päin laivassa pitäisi mennä) ja mitä olikaan tekemässä. Hississä oltaessa sitä unohtaa oliko menossa mihin kerrokseen ja havahtuu jossain väärässä kerroksessa todetakseen että tämä on ihan hyvä suunta, vaikka en sinne halunnut alunperin.
Menimme kokeilemaan mahtuuko musikaaliin sisään, vaikka sinne ei lippuja enää saanut varattua. Mahtuihan sinne. Show oli mahtava. Droneshow alussa, jäähän heijastettu projektori ja ammattilaisluistelijat tekemässä showta.
Matka Port of Miamiin
 |
| Matkalla tuli matkaan tuleva Hard Rock Hotel kompleksi |
Shuttlebussilla satamaan ja ihmettelemään laukkujen kanssa, että mistäs niihin saataisiin laput, jotta löytävät oikeaan hyttiin. Laput saatiin ekalta mieheltä joka tuli vastaan. Ne olisi saanut jo itse leikeltyjä ja askarrellettua laukkuihin, mutta homma jäi tekemättä erinäisten syiden takia.
Laukut kun oli jätetty käveltiin check in tiskille. Ensimmäistä kertaa ikinä kyseltiin ESTA lapun perään. Olin sen toki tulostanut suomenkielellä, joten täti sitä hetken aikaa tutkiskeli ja ymmärsi sen verran että voimassa se oli. Siitä sitten turvatarkastukseen ja laivaa kohti. Laivalla meidät pysäytettiin portilla ja eikun uudestaan check innon tekoon. Se ei ollutkaan rekisteröitynyt. Homma saatiin nopeasti pakettiin ja päästiin laivaan sisään.
Laiva itsessään oli sisään tultaessa ruotsinlaiva henkinen. Karnevaalit olivat parhaimmillaan ja ihmiset kävelivät pitkin poikin etsiessään jotain.
Käytännön ihmettelyitä
Aluksi olimme aivan pihalla, että mitä siihen risteilypakettiin nyt kuului. Useassa paikassa oli hinnat esillä ja oletimme niiden olevan ilmaisia. Olivathan ne kunhan vain kysyi väsyneiltä tarjoilijoilta asioista. Huomasi, että ovat vastanneet näihin kysymyksiin tuhat plus kymmenen kertaa.Hyttikin löytyi aika nopeasti joka oli tilava ja siisti. Toki en siitä kuvaa ottanut.
Illalla menimme syömään, kun ruokailuaikamme pääruokasalissa oli klo 17:30. Listalta sai valita noin kymmenestä alkuruuassa mielenkiintoisimman, sama homma sitten pää ja jälkiruoan kanssa. Paikalliset tai muuten vain useimmiten risteilyllä olleet lähettivät surutta ruokia takaisin keittiöön jos jokin ei miellyttänyt. En aivan tätä touhua tajunnut, mutta toisena päivänä sain aivan ällöttävää ankkaa eteen ja tein saman. Sain vastaavan annoksen missä oli lötkö nahka lihan päällä ja ankan rasva välissä sulamattomana. En sitä saanut alas, kun oli sen verran sitkeää ja hankalaa syödä. Olin varmaan ainoa tilanteen kanssa, kun viereisen pöydän. Mies söi annoksen hyvä ettei luineen.
Käsidesipisteitä laivalla on pirusti ja niihin onkin järkevää osua lähes jokaiseen, jos ei jokaiseen. Risteilyllä ei ole kiva saada mitään kiertävää ripulitautia. Vessassakin on järkevä tulla käymään omassa hytissä.
Huvitukset laivalla
1977 musikaali jäällä
Kommentit
Lähetä kommentti